Sivut

torstai 29. tammikuuta 2015

Kaikella on aikansa

Tämä kuva, jonka nappasin viime viikolla Mikaelinkirkon aulan lastenalttarista, sopii enemmän kuin hyvin tähän blogitekstiin. Yksi elementti, joka tuolla alttarilla vielä oli, muttei tähän kuvaan mahtunut, oli kalenteri.

Näin päätoimisesti kotiäitinä tulee tehtyä kalenterimerkintöjä varsin ylimalkaisesti. Maanantaina on ensimmäinen seurakuntaneuvoston kokous. Olen sitä odottanut, esityslistaan ja liitteisiin perehtynyt, innolla muistiinpanoja tehnyt. Mieheni on vielä ottanut maanantain vapaapäiväksi.

Sivutoimisesti opetusjuttuja tekevänä luottamushenkilönä kalenterin täsmällinen ylläpito olisi kuitenkin suotavaa. Olin ajatellut, että ehdin ennen neuvoston kokousta mukavasti kotiin aamupäivän opetuksesta. Tarkistin tänään maanantaiaamun kurssin paikkaa ja aikaa, kunnes hoksasin sen olevan iltakurssi, joka alkaa samalla kellonlyömällä kuin seurakuntaneuvosto!

Harmitus oli suuri, kun tajusin asian. Tosin vahinkoa ei sinänsä tapahdu, sillä varahenkilöt ovat innoissaan jonossa tulossa kokouksiin. Omalta osaltani vain kausi alkaa virallisesti vasta maaliskuussa. Kaikella on aikansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti